Kuten otsikko sen sanoo niin nyt seuraa hieman henkilökohtaista avautumista vaikken normaalisti juurikaan tekstiä tuota.

Viimeiset kuluneet 12 kuukautta ovat olleet jokseenkin raskaita etenkin työrintamalla mutta myös (osin edellisestä syystä johtuen) henkilökohtaisessa elämässäkin. Tämä on valitettavasti päässyt heijastumaan myös asiakkaisiin esimerkiksi takkuilevalla yhteydenpidolla mitä pahoittelen edelleenkin kovasti.
Monesti kun yksi asia menee pieleen niin siitä seuraa varsinainen domino-efekti ja lopputulos saattaa olla joskus melkoinen mutakuoppa. Niin tuntui käyneen kuluneen vuoden aikana.

Ensin noin vuosi sitten lähti alta työtilat minkä seurauksena luonnollisesti osa kuvauksistakin peruuntui. Siitä alkoi hetkellinen alamäki ja melko suureksi paisunut epätoivo. Pienyrittäjän arjessa käy jatkuva taistelu pärjäämisestä ja minimipalkan eteen joutuu joskus verisesti kamppailemaan. Kaikki on tiukasti budjetoitua ja pienetkin vastoinkäymiset saattavat tehdä ison tepposen. Kun samanaikaisesti työtilanne ja terveystilanne kokivat molemmat melkoisen kolauksen niin voimat alkoivat olla täysin lopussa.

Viime kesän hetkellinen epätoivo antoi toisaalta hyvän pakko-syyn irrottautua hetkeksi palkan eteen puurtamisesta. Yritin keskittyä loppuvuodeksi enemmän valokuvaus-alan opintoihini (kuten moni muukin tällä alalla, niin itsekin olen ajautunut ensin työntekijäksi kuvaamoon, sieltä yrittäjäksi ja nyt vasta ollut varsinainen mahdollisuus alkaa itseasiassa kouluttautumaan alalle. Puolitoista vuotta on takana ja saman verran vielä edessä) ja tein keikkoja vain kulujen kattamisen verran saaden näin pienen hengähdystauon hankalalta tuntuvaan elämäntilanteeseen.

Pakko myöntää että ikävältä näyttänyt tilanne oli kuitenkin henkisesti tervetullut irtiotto alun epätoivon jälkeen. Oli pakko keskittyä johonkin muuhun kuin siellä mutakuopassa rypemiseen. Koulutehtävien tekeminen oli tietysti haaste ilman studiota mutta samalla väheni jatkuva yötä myöten ruudulla istuminen kuvankäsittelyn, tilausten ja kirjanpidon parissa ja sosiaalinen elämäkin alkoi olla paremmalla tolalla kuin vain hätäistä chattiviestiä ruudun äärellä tutuille heittäen.
Nyt on uutta intoa opintoihin – tavoitteena on valokuvaajan ammattitutkinto Visuaaliviestinnän Instituutissa Tampereella. Meillä on siellä opiskelemassa mielettömän hyvä porukka ja opetus on loistavaa, ja jokaista lähijaksoa odottaa aina yhtä innolla. Oma suuntautuminen on vielä hakusessa, samoin kuvaustyyli tulee varmasti vielä moneen kertaan muuttumaan (ja niinhän sen pitäisikin) mutta aika näyttää mitä minusta isona tulee.

Nyt kesän ja loppuvuoden kuvaan vielä keikkoja “ei-niin-verenmaku-suussa” eli rennolla otteella ilman paineita siitä saako joka kuukausi sen minipalkan kuvauksista kaikkien kulujen jälkeen kasaan. Keskityn myös enemmän omien lasteni kuvaamiseen, valitettavasti suurin syntini on ollut juuri tämä: omista lapsistani ei ole juurikaan kuvia!!!! Synti ja häpeä!
Kun intohimosta on tullut työtä ja työstä puurtamista niin se vapaa-ajan kuvaaminen on sitten jäänyt vain kännykkäräpsyihin – jos niihinkään.
Nyt on siis aika keskittyä taas oman elämän ikuistamiseen samalla kun jatkan normaalisti myös asiakkaittenkin kuvaamista. Tästä syystä tama uusi blogini muodostuukin myös enemmän henkilökohtaiseksin blogiksi. En ole koskaan osannut ylläpitää blogeja tai facebook-sivuja aktiivisesti, kuvia on tupsahdellut epäsäännöllisen epäsäännöllisesti – yleensä ei ollenkaan. Mutta kun otan tavoitteeksi pitää samalla tietynlaista omaa henkilökohtaista kuvapäiväkirjaa (en päivittäin, tuskin edes viikottain mutta toivottavasti edes kuukausittain) niin ehkä tästä vielä muodostuu jotain aktiivisempaa. Luvassa on siis räpsyjä ja vähemmän räpsyjä omasta elämästä, yhdistettynä asiakaskuvauksiin ja työrintaman kuulumisiin. Kaikkea sikin sokin sulassa sovussa, toivottavasti.
Erittäin toivottavaa on myös kommentit ja terveiset teiltä kaikilta, ja eritoten ehdotukset kuvauksiin liittyen tähän uuteen blogiin.
Vanha blogini osoitteessa http://www.merenheimo.blogspot.com jää siis vielä roikkumaan taustalle mutten enää tästä eteenpäin sitä päivitä.

Oikein ihanaa, aurinkoista ja super-helteistä kesää meille kaikille (kesäkesäkesäkesä JEEEEE!  )

Johanna

PS: Uusi studiotila on taas hakusessa pk-seudun ja Länsi-Uudenmaan väliltä, vinkata saa jos joku kuulee tyhjästä tilasta tai kimppastudiosta